Saarloq Qaqortumiit kujammut 19 km-inik ungasissulimmiippoq - 2016-imi 27-inik inoqarluni. Ukiut kingulliit ingerlaneranni inui ikiliartuutigalutik agguaqatigiissillugu utoqqaliartorsimapput. Inuusuttut ilinniarniarlutik nunaqarfik qimakkaangamikku uterneq ajorput. Pissutsit allanngornissaat iligimagineqanngilaq, taamaammallu massakkut innuttaasut utoqqaanerusullu pisariaqartitaat sammineqarnerussallutik.
Saarlumi nunaqarfimmi aqutsisut soqutigillualersimasaat tassaavoq nunaqarfimmi illut eriagisassat atorneqarnerat. Taakku iluarsarneqarnissaat kissaatigineqarpoq, pingaartumik quitoqaq ujaqqanik qarmagaq B-86. Qui Pilersuisup pigaa, kisianni 90-ikkunili atorneqarsimanani. Tassani atortutoqqanik assigiinngitsunik saqqummersitsiviusumik katersugaasivinngualiortoqarnissaa kissaatigineqarpoq.
Inui illoqarnerlu
Inuit ukiut kingulliit aqqaneq-marluk ingerlaneranni ikiliartorlutik 2004-mi 50-iniit 2016-imi 27-nut ikilisimapput, tassa affangajaanik, aammalu innuttaasut ukiumikkut agguataarsimanerat inuussutissarsiornikkullu tunngaviit peqqutigalugit ikiliartoruusaarnissaat naatsorsuutigineqarluni, inuuniarnikkut tunngaviusut pitsanngoriaateqanngippata.
2016-imi Saarlumi illut 29-iupput. Taakkunannga sisamat inoqanngillat. Massakkut illut amerlassusii ilaqutariit amerlassusiinut naammapput, amerlaqisulli nutarterneqartariaqalersimallutik. Illut aserfallassimaqisut ataasiakkaat ingutsertariaqarput nutaanillu taarserneqartariaqarlutik.
Agguaqatigiissillugu utoqqaliartuinnarmata utoqqaat angerlarsimaffii pisariaqartinneqassapput. Utoqqaat illuat pingasunik inissalik ulikkaarsimavoq, taamaammat nunaqarfimmi utoqqarnut inissianik 2-3-inik sanasoqarnissaa kissaatigineqarpoq.
Toqqortaqarneq
Eriagisassanik nalunaarsuiffimmi 1986-imeersumi Saarlumi illut eriagisariallit sisamat nalunaarneqarsimapput. Taakku eqqissisimatitat tassaapput B-86, B-93 (Kat. 2) kiisalu eriagisat B-87 aammalu B-88 (Kat. 3 Illut ajorsisimapput nutarterneqartariaqarlutillu naleqassusertik pigiinnassagunikku.
Umiarsualivik inuussutissarsiornerlu
Saarlumi angallatinut angisuunut talittarfeqarpoq. Talittarfik 4 meterinik tallineqarsinnaavoq talittarfimmut qanittumi ikkannera pissutigalugu pajuttaatit tininngatillugu tulanniarnertik ajornartorsiutigisarmassuk. Namminersornerullutik Oqartussat alliliinissamut titartagartaqareerlugu pilersaarusiorsimagaluarput.
Nunaqarfimmi Pilersuisoq pisiniarfeqarpoq.
Saarlumi inuussutissarsiutit pingaarnerit tassaapput piniarneq aalisarnerlu. Nunaqarfik qangarsuarli tassaniilersimavoq puiseqarluartarami, arfeqarluartarami, timmiaaloqarluartarami aalisagaqarluarlunilu. Taakku suli inuussutissarsiutaapput, pisallu nunaqarfimmi tunineqanngikkunik Eqalugaarsunni/Qaqortumi tunisassiorfimmi tunineqartarlutik.
Saarlumi qangaanerusoq aalisakkeriveqarsimagaluarpoq, 90-ikkulli aallartinneranni illutaat ima ajortigilerisimapput aalisakkeriviup atoqqinneqarnissaat akuerineqanngitsoorsimalluni.
Ukiuni qaangiuttuni Saarlumi arlaatigulluunniit aningaasaliisoqarsimanngilaq - piniartut aalisartullu ilaatigut Eqalugaarsunnut nipisaat suaannik tusiartortarnissamik kaammattortarneqarneri eqqaassanngikkaanni.
Sunngiffik pisortallu sullissiveqarfii
Nunaqarfik atuarfeqarpoq, oqaluffeqarluni iliveqarfeqarlunilu. Sapaatit tamaasa naalagiartoqartarpoq Saarlormiullu naalagiarumatuujupput. Iliveqarfiup ungalui 2003-imi nutarterneqarput, piffissallu pilersaarusiorfiusup sinneranut inissaqarluni.
2015-imi nunaqarfimmi ataasiinnarmik atuartoqarmat atuarfik matuneqarpoq, meerarlu pineqartoq atuartinneqartussaatitaammat angerlarsimafimmi atuartinneqartarpoq. Marlunnik pinnguartarfinnguaqarpoq allilerneqarnissaannik/pitsanngorsarneqarnissaannik kissaatigineqartunik.
Kommuni nunaqarfimmi sannaveqarsimagaluarpoq, 2010-imili anorersuarneratigut taanna ingiulissuarnit amuneqarpoq.
Avatangiisit
Eqqagassanut eqqaasarfeqarpoq, eqqaaviulli inissisimanera innaaqqissumi qunnermiimmat eqqakkanik inissiiniarneq umiarsuakkoortitsiniarnerlu ajornakusoorput.
Ikuallaaviliortoqarnissaa eqqarsaatigineqartarsimagaluarluni kisianni aningaasartassaqartinneqartarsimanngilaq. Tamatuma kingorna ikuallaavik aserfallassimavoq, ikuallaaviullu atortui kommunimi nunaqarfinni allani ikuallaavinnut kingoraartissamaatitut atorneqartarput. Eqqagassat avatangiisunut ulorianaatillit immikkkoortiternissaat Qaqortumilu tigooqqaavimmut nassiunneqartarnissaat siunertaralugu aaqqissuussisoqarnissaa sulissutigineqarpoq.
Saarlumi anartarfinnik imaarsisarneq eqqarsaatigalugu aqquserngit kuisisarfillu pitsaanngillat nutarterneqartariaqarlutillu.
Umiarsualiviup eqqaani orsussaasiveqarpoq.
Angallannikkut pissutsit
Saarlumi ujaraaqqanik qallikkanik aqqusineqarpoq kuisanillu tummeraqarluni, taamaammat assakaasulinnik ingerlasoqarsinnaanngilaq, qiterutaasalinnilli immikkut ittunik taamaallaat angalasoqarsinnaalluni.
Nunaqarfik angallatinut angisuunut atorsinnaasumik talittarfeqarpoq. Aammattaaq Saarlumi asseqqusaanngitsunik mikkiartortarfilimmik qangattartarfilimmillu qulimiguulinnut mittarfeqarpoq.
Attaveqaqatigiinneq
Nunaqarfimmi oqarasuaatilertittoqarsinnaavoq. Internettimut attavilertinneq ajornanngilaq. Kikkulluunniit atorsinnaasaannik internetteqalernissaq nunaqarfimmiunit kissaatigineqarpoq.
Innaallagiaq, imeq, kiassarneq
Illu sullivik teknikkikkullu atortorissaarutit uani takukkit
Nunaqarfik 2009-10-mi aserfallatsaalisamik innaallagissiorfeqarpoq, piffissallu pilersaarusiorfiup iluani innaallagissiorfiup ilaternissaa naatsorsuutigineqarani. Innaalligissap aqqutai 2007-mi iluarsaanneqarnikuupput. Ingerlanneqarnera Nukissiorfinnit akisussaaffigineqarpoq.
Imarmik tarajuiaaneq (osmose) atorlugu imermik pilersuineq ingerlanneqarpoq. 2016-imi imarmik tarajuiaavik nutarsarneqarpoq. Taarsiinermut tunngatillugu Nukissiorfinnit maqitsivimmi tanki 3-miit 5 1.100 literimik imaqarsinnaanngortinneqarpoq, aasaaneranilu imermik pilersuinerup nunaqarfiup kitaatungaanut annertusarneqarluni.
Tamatuma saniatigut maqitsivinnut allanut ruujorilersuilluni annertusaasinnaanissaq piareersaffigineqarpoq. Nunaqarfiup kitaatungaani imarmik milluaasoqartarpoq tarajuiaavimmullu ingerlatinneqartarluni. Tassanngaaniit imeq tarajuiagaq imiisivinnut kangiatungaaniittunut ingerlanneqartarpoq.
Nunaqarfimmi illut namminerisamik kiassaatinit uuliatortunit kiassarneqarput.
Nunaqarfimmi nalinginnaasut
Qulimiguulinnut mittarfiup eqqaani aamma tankeqarfiup eqqaani sillimanissamut killeqarfiit ataqqineqassapput.
Saarlup ineriartortinneqarnissaanut iliuusissanik qinersineq
Kommunimi Saarloq nunaqarfiit minnersaannut ilaavoq, ullumikkullu aalisarneq piniarneq kiffartuussinerillu pingaarnerit eqqaassanngikkaanni inuussutissarsiornikkut allanik periarfissaqarani. Nunaqarfik ullumikkut ingerlavoq, siunissamilu allannguuteqarani ingerlaannassalluni. Nunaqarfiup Eqalugaarsunnut annerumaaqisumut qanittuunera aallaavigalugu inuussutissarsiornikkut tunngaviusinnaasut tassanngaaniit annertujaartumik aallaaveqassapput.
Nunaqarfiup pinngortitami asseqanngitsumi inissisimanera, tikikkuminarnera ullunillu ujaqqanik eriagisanik takusassaqarnera eqqarsaatigalugit takornariaqarnikkut annikinnerusumik periarfissaqarpoq.