Eqalugaarsuit Qaqortumiit kujammut 14 km missaanni ungasissuseqarput - qulimiguulimmik 10 minutsit umiatsiamillu 45 min. missaat ornittariaallutik. Taamaammat nunaqarfik Qaqortumut samminerusimavoq Qaqortullu kommunianiissimalluni. Nunaqarfiup pinngornera sineriaata avataani aalisarnermut piniarnermullu periarfissagissaarneranik peqquteqarpoq, piniagassallu makku pineqarlutik: saarulliit, kapisillit, puisit aamma arferit.
Inuit illoqarnerlu
Ukiut aqqaneq marluk kingulliit nunaqarfiup inui 2004-mi 132-niit 2016-imi 76-inut ikileriatsiarsimapput, tassa affaannanngungajallutik. Naatsorsuutigineqarpoq inui ukiut tulliuttut 12-it ingerlaneranni ikilerialaarumaartut. 2016-imi nunaqarfimmi illut 50-it missaanniipput, kisianni inoqutigiit taamaallaat 36-ullutik, taamaalilluni illut 14-it inoqanngillat, taakkunannga amerlanerpaat najugaqarfigineqarsinnaanatik. Illut aserfallassimasut nalitsinnulluunniit naleqqukkunnaarsimasut taartissaannik ataasiakkaanik sanasoqartariaqassaaq. Illut nutaat illut sananeqareersimasut akornanniissinnaassapput.
Nunaqarfimmi utoqqarnut sisamanut inissalimmik najugaqatigiiffeqarpoq, kisianni ukiuni arlalinni atorneqanngikkallartut arlaliusimapput. Nunaqarfiup utoqqartai sapinngisamik sivisuumik namminneq angerlarsimaffimminniinnissartik kissaatigaat. Taamaammat illut pioreersut utoqqarnut naleqquttunngorlugit suliarineqarnissaat nutaanilluunniit sananissaq pisariaqalersinnaavoq.
Umiarsualivik inuussutissarsiornerlu
Eqalugaarsunni puttasumik talittarfeqarpoq, talittarfeqarluni, aalisartunut talittafeqarluni, tunisassiorfeqarluni kiisalu tunitsiveqarluni. Pilersuisoq pisiniarfeqarpoq atorunnaarsimasumillu namminersortumik pisiniarfeqarluni.
Nunaqarfimmi 1980 aamma 1990-ikkunni suliffissat annersaat tassaasimavoq aalisakkerivik 2006-imili uninngaannalersimagaluartoq, nutaanilli aningaasaliisoqaqqinneratigut piginnittoqalermat ammaqqinnissaa anguniarneqarpoq.
2005-mi ukiunilu tulliuttuni sulluitsunik panertillugit nerisassiassanngorlugit kiisalu savat nerisassaannut akussatut misileraatigineqarput. Sulluitsut Eqalugaarsuit avannaanni Tasilummi katersorneqartarput Eqalugaarsunnilu tunisassiorfiup panersiiviani panerserneqartarlutik. Taamanili sulluitsunik tunisassiornermik misileraasoq tunuaannarpoq, kisianni taamatut tunisassiornissaq suli periarfissaavoq.
Tunisassiorfik 2010-imi Kap Farvel Seafoodimit tiguneqarluni nipisaat suaannik tunitsivittut aammalu saarullinnik uukkanillu panertitsivittut ingerlaqqilerpoq. Maannakkut Asimit ApS-p aalisakkanik panertiterineq piukkoorutigaa. Erngulli pitsaassusia inuussutissanik tunisassiornermut akuersissummik pissarsiniarnissamut ajornartorsiutaajuarsinnarpoq. Nunaqarfiup avannaatungaani imermik pitsaanerusumik annertunerusumillu pissarsinissaq ilippanarluarpoq.
Aalisakkat allanngorarnerinut nunaqarfiup piareersimanerulernissaa anguniarlugu takornarianut unnuisarfiit neqeroorutigineqarput. Ullumikkut nunaqarfiup allaffia aammalu illut nammineq pigisat ataasiakkaat unnuisarfittut atorneqartarput. Nunaqarfik alianaatsuuvoq, aammalu kuuk avannamut atuarlugu takornarianut pisuttuarfissaqqilluni kiisalu kimmut terianniaaraqartartumut pisuttuarfissaqqilluni.
Aammattaaq puisit amii Qaqortumi ammerivimmut Great Greenlandimut tuniniarneqartarput. Puisit orsuinik tunitsiveqalernissaq aammalu Qaqortumi Great Greenlandimut ingerlateqqitassanik tunitsiveqalernissaq kissaatigineqarpoq. Eqalugaarsummiut qangali nunaqarfimmi aalisakkanik neqinillu tunitsivissaminnik kalaalimineerniarfimmik kissaateqalersimapput.
Sunngiffik pisortallu sullissiveqarfii
Nunaqarfimmi atuarfeqarpoq, oqaluffeqarluni, iliveqarfeqarluni, illu sulliveqarluni aammalu arsaattarfeqarluni.
Nunaqarfiup siunissami meeqqanut inuusuttunullu kajungernarnerulernissaa Eqalugaarsunni nunaqarfiup aqutsisuinit kissaatigineqarpoq. Tassa inuusuttut aallartannginnissaat pillugu aammalu nunaqarfiup ilaqutariinnut meerartalinnut kajungernartuunissaa pillugu. 2009-10-mi atuarfik nutarterneqarpoq, kisianni ukiualuit kingorna oqunnera paasineqarpoq, 2014-imilu matuneqarpoq illumullu najugaqarfigineqanngitsumut naleqqussarneqarluni. Piffissap tamaatuma nalaani 2016-imi atuartut sisamaannanngorput. Tamatuma saniatigut nunaqarfimmi meeqqat atualersimanngitsut arfineq-pingasuupput. Aammattaaq timersortarfeerartaarnissaq nunaqarfimmiunit assorsuaq kissaatigineqarpoq. Timersortarfeeraq illup iluani timersornissamut meeqqanut, inuusuttunut inersimasunullu periarfissiisinnaavoq kiisalu nunaqarfimmi illu sullivimmi sammineqarsinnaanngitsunik allanik tamanik sammisaqarfiusinnaalluni. Timersortarfeeqqamut taarsiullugu niuertarfik namminersortoq atorunnaarsimasoq sunngiffimmi sammisanut inimik annerusumik pisariaqartitsiviunngitsunut atorneqarsinnaasutut tikkuarneqarpoq.
2016-imi INI A/S-ip illuutai ataasiakkaat inoqanngillat. Illut inoqannginneranni siunertanut allanut atorneqarsinnaanissaat ineqartunit kissaatigineqarpoq. Assersuutigalugu illut taakku nunaqarfimmiut nipilersortartut sungiusartarfigisinnaavaat.
Avatangiisit
Nunaqarfimmi ikullaaviliortoqarnikuuvoq, sapaatillu akunneranut ataasiarlutik marloriarlutilluunniit ikuallaasarput. Aamakut eqqagassaaluillu eqqaavimmut inissinneqartarput. Akisussaasut ikuallaaviup atornissaanut aserfallatsaalineqarnissaanullu pikkorissartinneqarnikuupput, kiisalu eqqagassat avatangiisinut ulorianaatillit immikkoortiteriarlugit Qaqortuliaannissaat akisussaaffigisarlugu, taakkulu inikillisarneqareerlutik Danmarkimi suliareqqitassanngorlugit nassiunneqartarput. Taamatuttaaq saviminikut nassisussasanngorlugit immikkoortiterneqartarput.
Angallannikkut pissutsit
Eqalugaarsunni aqquserngit asfaltitoqqamik qallerneqarsimanngikkunik sioqqanik ujaraaqanilluunniit qallerneqarsimasarput. Nunaqarfimmi biileqanngilaq traktoreqarlunili, 4-hjuleqarluni kraneqarlunilu. Nunaqarfimmi misiligutitut pisuinnarnut aqqutissiani immikkut toqqakkani flisilersuisoqarnikuuvoq. Siunnersuut iluarineqarsimavoq aningaasaqarnerlu najoqqutaralugu ukiuni tulliuttuni flisilersuineq nanginneqassaaq. Aammattaaq kuuk ikaartarfilerneqarnikuuvoq. Eqalugaarsunni tulattarfiup eqqaani qulimiguulinnut mittarfeqarpoq - appasissumiinnera peqqutigalugu qarsutsinermik eqqorneqarujuppoq sillimmatitullu arsaattarfiup eqqaa mittarfiusarpoq. Nunaqarfimmi puttasumik talittarfeqarpoq, talittarfeqarluni aalisartunullu talittafeqarluni.
Eqalugaarsuit qeqertaasartaata nunavittaanut atassuserlugu ikaartarfilerneqarnissaa kissaatigineqarpoq. Ajoraluartumilli maannakkut aningaasatigut inissisimaneq peqqutigalugu piviusorsiortuunngilaq.
Attaveqaqatigiinneq
Nunaqarfimmi oqarasuaammut internettimullu attaviliisoqarsinnaavoq.
Innaallagiaq, imeq, kiassarnerlu
Klik her for at se Servicehuse og tekniske anlæg på kort
Nunaqarfik 2003-mi nutartikkamik innaallagissiorfeqarpoq, nutarteqqinnissaatalu tungaanut suli ukiuni 15-ini atasinnaalluni. Motoorit dieselitortut pisoqqat taarserneqalerput peqqutigalugu tamakkiisumik ingerlasinnaaneri qaangiukkiartulermata. Nunaqarfimmi innaallagissatigut attaviit 2006-imi nutarterneqarput. Ingerlatsineq Nukissiorfinnit akisussaaffigineqarpoq.
Imermik pilersuineq nunaqarfiup avannaq-kippasissortaani nunaqarfiup killeqarfiata avataani imissaasivimmit pisarpoq. 2016-imi Nukissiorfiit imermik milluaavik tasinnguamut nuunnikuuaat, taannalu sanaartorfigeqqusaanngitsumi 300 meterinik ilorpasinnerusumiippoq, taamaaliornikkut imermik pilersuineq pitsannguuteqarniassammat. Tamatuma saniatigut Nukissorfiit utoqqaat illuata eqqaani imeqarfimmik mikisumik sananissaq pilersaarutigaat, imermik pitsaanerusumik pilersuisinnaaniassagamik.
Erngup aqqutai nutarteqqammerput, ataatsimullu isigalugu nunaqarfik tamaat pilersorneqarluni. Siunissami illut nutaat imermut aqqusersorneqarnissaat kissaatigineqarpoq. Aamma utoqqaat najugaqatigiiffii pioreersut illutaat atuarlugit imermut ruujoreqarfiusut imermut aqqusersorneqarnissaat kissaatigineqarpoq. Tulattarfiup eqqaani tankeqarfeqarpoq. Nunaqarfimmi illut kissarsuutinit uuliatortunit/oliefyrinit kiassarneqartarput.
Nunaqarfimmi nalinginnaasut
Qulimiguulinnut mittarfiup eqqaani aamma tankeqarfiup eqqaani sillimanissamut killeqarfiit ataqqineqassapput. Taamatuttaaq imermik milluaaviup eqqaani sillimanissamut killeqarfik ataqqineqassaaq. Nunaminertanik atugassiisarnermut atatillugu silatusaartumik tungaaviliisoqartassaaq.
Eqalugaarsuit ineriartortinneqarnissaannut iliuusissanik qinersineq
Nunarfiup Qaqortumut qaninnera assartuinermilu pissutsit pitsaangaatsiarneri peqqutigalugit ineriartornissaa periarfissagissaarpoq.
Tulattarfimmi tunisassiorfik nunaqarfimmi tunisassiorlernissamik suli periarfissaqarpoq. Siornatigut tunisassiorneq aalisarnermik tunngaveqarsimagaluartoq siunissami naatsorsuutigineqassaaq immikkuullarissunik tunisassiornissaq pisariaqassasoq, assersuutigalugu qeqqussanik, nipisaat suaannik assigisaannilluunniit.
Takornariaqarneq aamma ineriartortinneqarsinnaavoq. Qaqortoq qanittuummat ulluinnarlugu angalaatsiarneq angumerineqarsinnaavoq, nunaqarfimmilu illuaqqat attartorneqarsinnaasut unnuiffigineqarsinnaasut pioreerlutik. Nunaqarfimmi takornariaqarneq aningaasarsiutigalugu atorluarneqassappat inerisaanissaq pisariaqarpoq, tassaalluni takornarianut amerlanerusunik neqerooruteqarsinnaaneq.
Nunaqarfiup suliffeqarfiutai ingerlalluartut, atuarfik, sullissivik, utoqqaat najugaqatigiiffii nakorsiartarfillu nunaqarfiup aalaakkaasumik innuttaqarnissaanut aammaaq tunngaviliipput