Assartuussineq

Angallassissutit assigiinngitsut atorlugit assartuussisarnerit

Illoqarfiit, nunaqarfiit savaateqarfiillu imminnut iluaqusersorneqarniassammata – taamaalillutik ilinniartitsinerit, suliffissaqartitsinerit, namminersorluni inuussutissarsiutinut takornarianullu neqeroorutit nukittorsarneqarniassammata attaveqaatit kommunimik attaviliisuussapput. Kommunimi sumiiffiit ilaanni innuttaasut imminnut attuumassuteqarnerat aamma nukittorsarneqarsinnaapput aamma sumiiffik tamarmik avataaniit tikeraanit tikinneqarsinnaasunngortinneqarsinnaavoq – namminersorlutik inuussutissarsiuteqartuuppata, takornariaappata, ilaqutariuuppata ikinngutigiiuppataluunniit apeqqutaatinnagit.

Nunarsuarmut avatitsinnut eqqortunik attaveqaateqarnissaq aamma pingaaruteqarpoq – nunatta sinneranut soorlu aamma imarpik ikaarlugu. Kujataani illoqarfinniit aamma timmisartukkut umiarsuartigullu sineriak sinerlugu avannamut attaveqarlunilu Atlantikoq ikaarlugu nassiussanik assartuussisoqartarpoq inunnillu angallassisoqartarluni.

Ukiuni makkunani illoqarfinni biilit angallattut amerliartupiloorput. Tamanna illoqarfiit aaqqissuunneqartariaqarnerannik nutaanik piumasaqaatitaqarpoq: aqquserngit silinnerusut pitsaanerusullu, pisuinnaat sikkilertullu aqqutaannik qulakkeerinninerit, biilinik inissiiffiusinnaasut pisortallu angallassinerat.

Anguniakkat:
Kommune Kujalliup kissaatai

  • Qaqortup eqqaani mittarfiliornissaq.
  • Nanortallip, Narsap aamma Alluitsup Paata eqqaanni nalinginnaasunik mittarfiliortitertoqassasoq (timmisartunut suluusalinnut)
  • Qaqortup Narsallu akornisigut aqquserniortoqarlunilu angallatinut aqqusiortoqassasoq
  • Pingasoqiusamik angallanneq, tassa imaatigut, nunakkut silaannakkullu angallatigineqarsinnaasunik illoqarfiit akornanni nunaqarfiillu angallavigineqartarnerini atuiffiusoq ineriartortissallugu.
  • Ilaasunik usinillu angallassinerup - ajornanngippat ataqatigiissillugit - aalaakaasumik ingerlanneqarnissaa tapersersussallugu.
  • Illoqarfinni nunaqarfinnilu umiarsualiviit aalisarnermi, assartuinermi, inunnik angallassinermi, aamma takornarialerinermi, atugassatut aserfallatsaalissallugit ineriartortissallugillu.
  • Illoqarfinni pingasuusuni aqquserngit amerliartortissallugit aserfallatsaalissallugillu.
  • Aqquserngit ineriartortissallugit, taamaalillutik siumissami Narsaq, Qaqortoq aamma Narsarsuaq imminnut atassuserneqarlutik aamma Igalikup Alluitsup Paatalu akornanni savaateqarfinnik atassusiisumik aqquserniortoqassasoq.
  • Kujataani ukioq tamaat nunanut allanut toqqaannartumik timmisartut attaveqarnissaq qularnaassallugu aammalu piffissaq eqqorlugu taakkunaniit kommunimi illoqarfinnut ingerlasinnaanissaq qularnaassallugu.
  • Illoqarfinni angallanneq isumannaallisarnerussallugu.

Killiffiit iliuutsillu

Kujataani nunatta sinneranisulli timmisartutigut angallanneq ukiuni kingullerni qulikkaani salliutinneqarnerpaasimavoq. Piffissami tassani Narsarsuup Mittarfia Kujataaniit nunanut allaliartunut aqquttaasimavoq kujataanilu angallannikkut pingaaruteqarsimalluni. Narsarsuup Mittarfia suli ukiorpassuarni angallannermi qitiujuarallassaaq. Narsarsuarmi Mittarfik siunissami ukiuni arlalinni angallannermi pingaarnersaagallassaaq.

Kommunip aaqqissuussaanera nutaaq Kujataanilu inuussutissarsiornikkut periarfissat nutaat assartuussinermut tunngatillugu nutaanik piumasaqaatinik nassataqarput, taamaattumik kommune Namminersorlutillu Oqartussat Qaqortup eqqaani mittarfiliornissaq sulissutigisimavaat. 2015-imi Naalakkersuisut aalajangiipput Qaqortup eqqaani mittarfiliortoqassasoq – taamaaliornikkut kujataani innuttaasut amerlanerpaat toqqaannarnerusumik akikinnerusumillu angalasinnaalissapput.

2016-imi suliniummut isumassarsiami mittarfik 1500 meterisut takitigisoq titartarneqarsimavoq taamaalilluni, soorlu Islandimut Atlantikoq qulaallugu timmisartornissamut periarfissaqarniassammat. Qaqortumi Tasersuup avannaani sumiiffissaq toqqarneqarsimasoq piumasarineqartumik taassuminnga naammassinnittussaavoq, aammalu Qaqortumut aqqusineqarsinnaalluni Narsamullu aqquserngit angallatillu atorlugit aqquserneqarsinnaalluni. Taamatuttaaq mittarfik sumiiffissaalu toqqarneqartoq 1799 meterinut tallineqarsinnaavoq.

Qulimiguulinnit akisuunit sullinneqarneq annikillisarneroqqinniarlugu Nanortallip, Narsap Alluitsup Paatalu eqqaanni mittarfiliortiternissat qinnuteqaatigineqassasut Naalakkersuisut aalajangerput. Kommunimut pilersaarummi mittarfissanut taakkununnga nunaminertanik inniminniisoqarallarsimavoq; kisiannili inaarutaasumik inissiinissanut sukumiinerusumik misissuinissat utaqqimaaqqaarneqarput.

Kommune Kujallermi illoqarfiit imminnut qanilluinnartuunerat aammalu illoqarfiit nunaqarfiillu imminnut qanittunnguunerat pissutigalugu angallatit atorlugit angallanneq qulimiguullit atorlugit angalanermiit akikinnerullunilu pitsaaneruvoq. Taamaammat kujataani angallatit atorlugit inunnik angallassinerup alliartortinneqarnissaa kiisalu kitaata sinneranut attaviit tigummiinnarneqarnissaat ineriartortinneqarnissaallu kommunimit sulissutigineqarpoq. Angallaviusinnaasut takuneqarsinnaapput uani. Umiarsuit atorlugit angallassisoqartalissappat assartuisoqartalissappallu illoqarfinni pingasuni nunaqarfinnilu umiarsuliaviit aamma pitsanngorsarneqartariaqarput. Kommunimut pilersaarut ineriartortitsinissamut periarfissanik taamaattunik imaqarpoq.

Illoqarfinni pingasuusuni umiarsualiviit illoqarfiit ineriartorneranni qitiugaluarlutik allilerneqarsinnaanerat killeqarpoq, taamaammat kommunimut pilersaarummi aamma Atlantikoq ikaarlugu umiarsuarnut talittarfimmik angisuummik sanaffissaq isumaliuutigineqarpoq, tassaniissinnaassappullu containererpassuit, uuliasiortunik sullissivik kiisalu attarmoortukkuutaartunik niooraavik. Nupiluup eqqaani nunaminertaq annertunerusoq suliassaqarfimmut taamatut ittumut inniminnerneqarsimavoq. Kommunimut pilersaarummut tapiliussami immikkualuttunik aalajangersaanikkut sumiiffik sukumiinerusumik pilersaarusiorfigineqarsinnaavoq.

Pingasoqiusamik angallannermi aqquserngit periarfissat pingajoraat. Kujataani ukiorpassuit ingerlaneranni savaateqarfiit akornanni aqquserniortoqartarsimavoq annermik savaateqarfiit akornanni nunaqarfinnullu qaninnernut attaveqaataasunik. Kommunip savaatillit suleqatigalugit aqquserngit taakku ingerlaavartumik alliartortippai. Sumiiffiit pineqartut pingaartumik tassaapput Qeqertaasaq, tassanilu siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu Igaliku Alluitsup Paalu aqquserngit atorlugit attavilerneqarsinnaapput. Aammattaaq Narsap qeqertaasaani Qassiarsuullu eqqaani annertuumik aqquserniortoqarsimavoq.

Kommunissaaq isumaqarpoq Kujataani aqquserngit pitsaasut aamma ineriartorfissaqarluassaqisut. Ilaatigut inuussutissarsiornermik, ilinniartitaanermik suliffeqarnermillu ataqatigiinnerulersitsisinnaapput, ilaatigullu illoqarfiit avataanni ineriartortitsilersinnaalluni (aatsitassarsiorneq, savaateqarneq il.il.) kiisalu suut ornigassat tikikkuminarnerulerpata takornariartitsineq pitsanngorsarneqassalluni.

Taamaammat Qaqortup Narsallu akornanni aqquserngit ikaartaatillu atorlugit attaveqalernissaq kommunimiit sulissutigineqarpoq, kiisalu illoqarfinnit taakkunannga Narsarsuarmut. Kommunimut pilersaarut aqquserngit taamaattut inigisinnaasaannik titartagaagallartunik imaqarpoq, inissaallu sumiippiarnissaat toqqarneqartinnagu 2014-imi annerusumik misissuisoqaqarsimavoq.

Inuiaqatigiinni nutaaliaasuni angallannermi pingaaruteqartut ilagaat qarasaasiat atorlugit attaveqaatit. Kujataa Islandimiit Nuummut aammalu Canadamut kabelilerneqarsimagami aalajaatsumik pitsassuarmillu qarasaasiakkut silarsuup sinneranut attaveqarpoq. Kommunip ilisimavaa internettimut attaveqarneq illoqarfinnut, nunaqarfinnut savaateqarfinnullu ineriartoqqinnissaq eqqarsaatigalugu pingaaruteqaqimmat.

Heliport

Sarfaq Ittuk