Qassiarsuk nunaqarfiuvoq pingaarnertut inuussutissarsiutigalugu savaateqarneq, 40-t 50-illu akornanni inuttussuseqarpoq Narsarsuullu akerpiaaniilluni. Qassiarsuk tassaavoq Erik Aappalaartup Brattahlidimik taagugaa. Nunaqarfik inissisimavoq Narsamiit 40 km-it missaannik ungasissusilimmi. Qassiarsuk 1924-mi savaatilimmit Otto Frederiksenimit tunngavilerneqarpoq.
Ullumikkut nunaqarfik inuiaqatigiinnguatut ingerlalluartutut inissisimavoq niuertarfilik, atuarfilik, utoqqarnut inissialik, lejrskolilik, oqaluffilik allakkerivilillu. Nunaqarfimmiipput qaallunaatsiaat illorsuakui allanngungaarsimanngitsut aamma qanga eskimuut nunaqarfigisimasaat. Nunaqarfimmi illukut Kujataani takornarianit takuniarneqarnerpaasarput.
Inuit illoqarnerlu
Ukiuni kingullerni 12-ni innuttaasut amerlassusii allanut naleqqiullugit allanngujaassimapput 40-50-inik inuttussuseqarami, 1.1.2016-imilu innuttaasut 44-nik amerlassuseqalersimallutik, eqqaamiuilu taamatukanneq amerlassuseqarput. Matumani naatsorsuutigineqarpoq innuttaasut amerlassusii piffissap pilersaaruteqarfiup iluani allanngujaatsuunissaat, kisiannili utoqqaanerusut amerleriaateqassaqaat – ullumikkut agguaqatigiissillugu ukioqqortussuseq kommunimi agguaqatigiissillugu qaffasinnersaavoq, tassalu agguaqatigiissillugu 44-nik ukioqaramik.
Nunaqarfimmi illut amerlanersaat ilaqutariinnut ataasiakkaanut illuupput siamasissumik inissitsitersimasut. Taakku saniatigut illuliat tassaapput pisortat illuutaat, savaasiviit sannaviillu assigiinngitsut. Piffissap ingerlanerani illut ataasiakkaat nunaqarfimmi qanoq inissitsiterneqassanersut pilersaaruteqartoqarsimanngilaq, tamannalu pissutigalugu ersarissumik aaqqissugaanngilaq.
Inuussutissarsiorneq
Nunaqarfiup pingaarnertut inuussutissarsiutigaa savaateqarneq, tassalu nunaqarfimmi eqqaanilu savaateqarfinni. Qassiarsummi eqqaanilu 2016-imi 17-nik savaateqarfeqarpoq, 30-t missaanik sulisullit 8.500 missaanillu amerlatigisunik savaatillit. Ukiumut savat toqoragassat 150.000 kg missaanik oqimaassusillit Qassiarsummit taassumalu eqqaanit Narsami toqoraavimmut assartorneqartarput.
Savaateqarnermik inuussutissarsiuteqarnerup saniatigut takornariartitsinermik suliaqartoqaqaaq. Oqaluffik qallunaatsiaallu illui assilillugit sanaat, qallunaatsiaat illukuisa erseqqissarneqarnerat unnuisarfinnullu periarfissaqarluarnerup nassatarivaa takornariarpassuit aasaanerani nunaqarfik tikeraartarmassuk.
Naatsorsuutigineqarpoq takornariartitsinerup iluani suliffissat amerliartuaarumaartut, tamatumani pingaarnertut pissutaavoq Qassiarsuup oqaluttuassartaa assissaqanngitsoq ornikkuminartuuneralu. Ilimagineqarportaaq ilaatigut Qassiarsuup Kujataani UNESCO-p nunarsuarmiunut kingornussassatut nalunaarutigineqarnissaata ilagissagaa, tamatumalu takornariartitsinerup suli nukittorsarneqarnissaa nassatarissavaa.
Sunngiffik pisortallu sullissiveqarfii
Nunaqarfimmi atuarfik 1.- 8. klassit, tassalu katillugit atuartut 20-t atuartinneqarsinnaapput. 2016-17-imi atuartut arfineq marluk allatsipput. Atuarfik 1973-imi sananeqarpoq oqunneralu peqqutigalugu 2014-imi matuneqarluni. Skolehjemmi atuarfimmut atasoq taamatuttaaq oqunnera peqqutaalluni matuneqarpoq. Nutaamik atuarfiliortoqarnissaa (immaqa pisoqqap aserfallatsaalineqarneratigut) aamma piffissap pilersaarusiorfiusup aallartinnerani nutaamik skolehjemmiliortoqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq.
Nunaqarfimmi café/katersortarfik namminersortunit pigineqartoq 2016-imi atuarfittut atorneqarpoq. Kommune Illu Sullivimmik sanatitsivoq, tassanilu ilaatigut uffartoqarsinnaavoq kiisalu meqqulerisoqarsinnaalluni toqqorsiveqarlunilu. 2014-imi nunaqarfiup allaffia Illu Sullivimmut nuunneqarpoq. Aammattaaq vandrehjemmit marluk namminersortunit pigineqarput.
Qatserisarfimmi ingerlanneqarsinnaasumik qatserutaateqarpoq kajumissutsiminillu suleqataasunik qatserisartoqarluni.
Kulturi eriagisassallu
Qallunaatsiaat sanaartugaanniit aamma Thulekulturimeersut qanganitsat eqqaassutissat allangutsaaliorneqarnissaat qulakkeerneqarsimapput nunatsinni eqqissisimatitsinissamik inatsisit aqqutigalugit, ilagalugu qulakkeerinninniarluni illukuniit avammut 20 meterinik killiliisoqarsimavoq, immikkut akuerineqanngitsumik iluani sanaartortoqannginniassammat, naatitsisoqannginniasammat assiganilluunniit susoqartitsisoqannginniassammat ( link ). Kommunip sulissutigiuarpaa Qassiarsuup UNESCO-p nunarsuarmiut kingornussassaattut allattuiffianut ilaatinneqalernissaa Kujataani nunaminertat toqqakkat sisamat allat peqatigitillugit. Tamatuma nassatarissavaa qanganitsanut eqqaassutissat ukkanneqarnerulernissaat, taamaalillunilu taakku allanngutsaaliorneqarnissaat ersarinnerulersinneqarnissaallu qulakkeerneqassammat. UNESCO-mut toqqagassatut paasissutissarsiornermut atatillugu ingerlatsinissamut pilersaarut suliarineqarpoq. ( forvaltningsplan_kujataa_engelsk_04032016.pdf (1.1 MB))
Aammattaaq Otto Frederiksenip illua B-316 kiisalu savat inaat eqqaaniittut 2015-imi eqqissisisimatitassatut nalilerneqarsimapput. Aammattaaq naatsorsuutigineqarpoq illu taanna UNESCO-mut tunngatillugu paasissutissiisarfittut/saqqummersitsivittut atorneqarnissaa.
Qassiarsummi oqaluffik nutaaq kommunip pilersaarutaani eriagisassatut nalilerneqarsimavoq, peqqutigalugu nunaqarfimmi illuliat akornanni malunnarluarpaanut kusanarnerpaanullu ilaammat.
Angallannikkut pissutsit
Qassiarsuk pitsaaluartunik mikisunik angisuunillu ujaraaqqanik qallikkanik aqqusineqarpoq, taakkulu atorneqartarput nunaqarfiup avataani savaateqarnermik inuussutissarsiuteqarnermut kiisalu nalinginnaasumik nunaqarfimmi aqqusinertut. Aqquserngit ujaraaqqanik qalligaapput, ilaatigut kommunimit ilaatigullu savaatilinnit suliarineqarsimasut. Aqquserngit isorartusisarneqartuarput.
Talittarfik nunniugaq 6 meterinik takitigaaq 1976-imilu sananeqarsimalluni. Nunaqarfimmiunit talittarfiup 6-9 meterinik takitigisumik tallineqarnissaa kissaatigineqarpoq, taamaalilluni anorsarilluartillugu oqqiffissaqqinnerulissammat. Aammattaaq puttasumik talittarfeqarpoq.
Una tooruk takuniarlugit teknikkikkut sanaartukkat aamma Illut Sulliviit
Avatangiisit pilersuinerlu
Nunaqarfimmi pisortatigoortumik eqqakkanut kuuffeqanngilaq. Eqakkat eqqarneqartarput nunaqarfimmi ikuallaavimmi ikuallagassanngorlugit.
1988-imi Qassiarsummi innaallagissiorfiliortoqarpoq 2009-milu nutarterneqarluni. Pilersaarutigineqarporli imermik nukissiorfeeqqap pilerseqqinneqarnissaa, qangaanerusoq nunaqarfimmi innaallagissamik pilersuinermut ilapittuutaasimasoq. Illut tamangajammik innaallagissamut aqquserneqarsimapput.
Erngup pitsaassusissaanik piumasaqaatit naammassiniarlugit imeqarfik 2017-imi annertujaamik nutarsarneqassaaq, tamatumalu saniatigut Nukissiorfiit misissuilersimapput, suminngaaniit pitsaanerusumik imermik milluaaveqarsinnaanersoq paasiniarlugu imeqarfimmut pilersuisussamik, siallerumaartaartillugu imeqarfimmut imermik naammattumik pilersuiuminaattarmat. Erngup aqqutaa tamakkiisumik annertusarneqarsimavoq.
Qassiarsummi ineriartornissamut periusissaq
Narsaatit uumasuusiviillu allineqarnissaannut tunngatillugu kiisalu inuussutissanit tunisassiat suliareqqinneqartarnissaannut periarfissanut atatillugu savaateqarnerup nunalerinerullu iluani suli ineriartornissamut annertuumik periarfissaqarnera takuneqarsinnaavoq.
Qassiarsuup takussaasunik qanganitsanut eqqaassutissarpassui Narsarsuup mittarfeqarfiata qanittuani angallannermi qitiusumik inissisimanerata aamma nassatarivaa takornariaqarnermik inuussutissarsiornerup periarfissagissaarnera. Tamaani annertuunik suliniutissat ilagaat nunaqarfiup UNESCO-p nunarsuarmiut kingornussaanut ilaatinneqalernissaa, tassungalu atatillugu nunaqarfimmi takornarianut atugassarititaasut pitsanngorsarneqarnissaat.
Qassiarsuk inissianut, inuussutissarsiorfinnut aamma sunngiffimmi susassaqarfinnut ineriartortitsinissamut pitsaasunik periarfissaqarluarpoq. Kommunimut pilersaarummut siunnersuummi matumani piffissami pilersaarusiorfiusumi inissialiornissamut inuussutissarsiutinillu annertusaanissamut nunaminertat naammattut toqqarneqarsimapput.