Igaliku nunaqarfiullunilu savaateqarfiuvoq 1. januar 2016-imi 27-inik inoqartoq. Nunaqarfik Narsamiit 35 km-isut ungasitsigisumiippoq. Igaliku 1782-mi niuertumit Anders Olsenimit tunngavilerneqarpoq, aammattaaq taassuma Qaqortoq tunngavilerpaa. Biskoppeqarfitoqqami Gardarimiittumi 1124-mi nunatsinni biskoppeqarfittut namminersortutut tunngavilerneqartumi nunaqarfik ilaatigut illukut qaavini illuliornermilu illukut ujarattaat atorlugit ineriartortinneqarpoq.
Inuit illoqarnerlu
1900-kkut qiteqqunnerini innuttaasut miss. 150-it angusimavaat. Ukiut hundredikkuutaat nikinneranni innuttaasut miss. 50-iusimapput, ukiunilu kingullerni qulini miss. 30-usimallutik. Maannakkut ikiunut kingullernut naleqqiullugu piffissap pilersaarusiorfiup ingerlanerani innuttaqassutsip aalaakkaasuuginnarnissaa naatsorsuutigineqarpoq. Nunaqarfimmilu utoqqaat amerliartornissaat naatsorsuutigineqarsinnaavoq. Aasaanerani innuttaasut marloriaat sinnerlugu amerlassuseqalersarput, peqqutigalugu nunaqarfimmi illorpaalussuit aasarsiorfinngortinneqarnikuummata.
Igalikumi ataasiakkaanik ilaqutariinnut illoqarnerusoq malunnarpoq. Igalikumi ilisarnaatit ilaatigut ujaqqanik qarmakkanik alutornartunik amerlasuunik illoqarmat. Nunaqarfimmi illut amerlanersaat pisoqaallutillu aasarsiortarfittuinnaq atorneqarput. Aasarsiortarfiliorneq eqqaassanngikkaanni ukiuni kingullerni nutaanik ukioq naallugu najugaqarfiusinnaasunik illuliortoqanngilaq. Nunaqarfimmi marlunnik utoqqarnut inissiaqarpoq. Pisariaqartitsisoqalissagaluarpat A1-imi nutaanik sanaqqittoqarsinnaavoq.
Inuussutissarsiorneq
Nunap timaata sinneranisulli nunaqarfimmi Igalikumi savaateqarneq annerusumik inuussutissarsiutigineqarpoq. 2016-mi Igalikumi eqqaanilu savaateqarfiit tallimaapput, taakkunani 2100-nik savaqarlunilu arfineq marlunnik sulisoqarluni. Igalikumiit ukiumut toqutassat 30.000 kg. missaat Narsamiittumut toqoraavimmut nassiunneqartarput.
Igaliku ullutsinni takornarianit soqutigineqarlualereerpoq. Igalikumi ullumikkut takornarianut unnuiffissaqqissunik takornariarfissaqqissunillu ornitassaqarpoq. Igaliku takornariat unnuiffissaat eqqarsaatigalugu periarfissagissaarput, pitsaasumik hoteleeraqarmat privatillu arlallit unnuiffigineqarsinnaallutik. Nunaqarfimmi pisiniarfik innuttaasunut tikeraartorpassuarnullu pingaaruteqarpoq. Aammattaaq ukiuni aggersuni takornariaqarnikkut ineriartortitsinissamut, oqaluttuarisaanikkut tunngassuteqartunik alakkaanissamut, soorlu Gardarimit illuliaasimasunik Kongevejimiittumi oqaluffimmillu alakkaanissamut periarfissaqarluarpoq, - ammattaaq pinngortitaq alianaalluinnartoq aalisarnissamullu periarfissarpassuaqartoq takornariarpassuarnit ornigarneqarluartarpoq.
Pisortatigoortumik sammisassaqartitsiviit sunngiffillu
Igalikumi atuarfik 1. klassimiit 6. klassip tungaanut atuarfigineqarpoq. 2016-imi atuarfimmi atuartut pingasuinnaapput, Igalikumilu atuartitsinissamut pisariaqartitsinerup allatut aaqqiiviginissaa eqqarsaatersuutigineqarpoq.
Aammattaaq nunaqarfimmi pigineqarput katersugaasivik, oqaluffik arsaattarfillu.
Pilersuiviit
Igalikumi innaallagissiorfiup naleqqukkunnaariartornera peqqutaalluni qanittumi iluarsaanneqassaaq. Tamanna peqqutigalugu 2016-imi Igalikumi Nukissiorfiit nutaamik ataavartumik nukissiornermik misileraalluni aallarniivoq, tassaallutik seqernup anorillu nukinganik nukissiorneq. Atortussat nunaqarfiup avannaatungaanut inissinniarneqarput, ilaatigullu innaallagissiorfitoqqap pilersuinera taarsissavaat, 2016-illu naajartornerani atorneqalissallutik.
Igalikumi imeqarfik ajunngilaq, piffissamili pilersaarusiorfiusup sinnerani naammaginartumik ingerlasinnaassappat ultraviolettimik qinngornernik saliivilersorneqarnissaa pisariaqarpoq. 2015-16-imili qilleriffiusumi erngup pitsaannginnera ajornartorsiutaasimavoq, piffissamilu pilersaarusiorfimmi nutaamik imermik pilersuinissaq aammattaaq imermi aligunnguuttoqarsinnaanera pinaveersaarniarlugu imeq kaaviaartissinnaanngorlugu aaqqiinissaq isumaliutigineqarpoq
Itillimi siusinnerusukkut siunertanut assigiinngitsunut atugassanik ujaraaqqanik aallertarfiliortoqarnikuuvoq, qanittuaniittulli narsaatit peqqutaallutik unitsinneqarpoq, nunaqarfiullu avannaata kangiata tungaani nutaamik ujaraaqqanik aallertarfiliortoqarluni.
Avatangiisit
Nunaqarfik kuuffilersugaanngilaq. Eqqakkat nunaqarfiup avannaata tungaaniitumut ikuallaaviliaanneqartarput. 2016-imi eqqaavik iluarsaanneqarpoq ungaluneqarlunilu. Eqqakkat uloriarnarsinnaasut saviminikullu umiarsuarmut assartorneqarnissaat siunertaralugu katersoriarlugit ikuallaaviliaanneqartarput.
Una toorlugu illut kiffartuussiviusut teknikkikkullu atortorissaarutit takusinnaavatit
Angallannikkut pissutsit
Narsamiit, Narsarsuarmiit Qaqortumiillu umiarsuarmik nunaqarfik tikinneqariaannaavoq. Siullernit marlunnit taaneqartunit Itillimut tikeriarluni Kongevejikkut ingerlanneqaqqaariarluni nunaqarfik tikinneqarsinnaavoq. Nunaqarfimmi aqqusineq takisuujuvoq. Aammattaaq savaateqarfiit tungaannut aqqusineeraqarlunilu savaateqarfinnut allanut aqquteeraqarpoq. Aqquserngit ujaraaqqanik qallersugaapput.
Talittarfik nunniugaq 1976-imi sanaajusoq 6 meterinik takissuseqarpoq. Taamatuttaaq talittarfik takornarianut allanullu talikkuminarsinnaasunngorlugu puttasulersugaavoq.
Eriaginninneq
Igaliku itsarsuarnitsanik tassa qallunaatsiaqarnerup nalaaneersunik aamma Thulekulturianneersunik eriagisassanik ulikkaarpoq. Illukut eqqissisimatinnissaat allatigulluunniit eqqorneqannginnissaat siunertaralugu 20 meteri angullugu killilersuisoqarnikuuvoq, immikkullu akuersissummik peqqaartigani killegeqqusap taassuma iluani sanaartortoqaqqusaanngilaq, naatitseqqusaanani imaluunniit assinganik aaqqissuusseqqusaanani. Eriagisassanik eqqissisimatitaasunillu aserfallatsaaliuinissaq, paaqqutarinninnissaq toqqortaateqarnerlu Nunatta Katersugaasivianit akisussaaffigineqarpoq. Nunaqarfimmiunik kommunimillu qanimut suleqatiginninnikkut tamanna pisarpoq. Ingerlatsinissamut pilersaarut 2015-imi suliarineqarpoq, taannalu nunaqarfiup UNESCO-mi nunarsuarmi kingornussassat pillugit allattorsimaffiinut ilanngunneqarnissaanut piukkunneqarsimaneranut atatillugu paasissutissanik tamakkiisumik katersukkanut ilanngunneqassaaq. ( forvaltningsplan_kujataa_engelsk_04032016.pdf (1.1 MB))
Aammattaaq nutaajunerusunik kulturikkut oqaluttuarisaanikkut eriagisassaqqissunik peqarpoq, ilagalugit illut ujaqqanik qarmakkat arlalippaalussuit. ( 160913_fredede_og_bevarede_huse_kp17.pdf (457.2 KB) Illut ujaqqanik qarmakkat Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 16 15. juni 2016 (link) najoqqutaralugu kingornussassanut illersorneqarneqartussanut ilaatinneqarput. Tamanna isumaqarpoq kingornussassat tamakku eriagineqassasut ajornerulersinneqaratillu. Kommunimut pilersaarutip ilassutissaa nr. 3 2014-imeersoq najoqqutaralugu nunap ilaa 302-D1 tamakkerlugu sanaartornermut aammalu ilaatigut illut silataanni annertunerusunik allannguinernut ajorseriaataasinnaasunullu illersugaapput.
Igalikup ineriartortitsisoqarnissaanut iliuusissatut pilersaarutit
Igaliku nunaqarfiuvoq savaateqarfissatut tunngavilerneqarsimallunilu siunissami savaateqarnikkut allatigulluunniit nunalerinikkut ineriartortinneqarnissaanut neriunaateqarluartoq. Inuussutissanik tunisassiornikkut ineriartortitsinermut atatillugu annertunerusumik nunaleriffeqarnissaq suli pisariaqartinneqarsinnaavoq.
Nunaqarfik takornariaqarnikkut peqqissarfissanillu ineriartortitsivissatut piukkunnaateqaqaaq. Nunaqarfiup qangarsuarli nunalerinermut kiisalu 1800-ukkunniilli tunngavilerneqarneraniit kulturikkut oqaluttuassartai pillugit takornarianit soqutigineqaqaaq. Tassunga atatillugu UNESCO-mi nunarsuarmi kingornussassat allattorsimaffiinut ilanngussisoqarnissaa sulissutigissagaanni nunap ilisimaneqarnerulernissaanut suliniuteqartarnissaq pingaaruteqarpoq. Matumani pineqarput unnuiffiusinnaasut allatigulluunniit kiffartuussiviit pitsaasuunissaat inuussutissarsiutigalugillu ingerlalluarsinnaasut.
Nunaqarfimmi peqqissarfissaqqissunik, Kujataani innuttaasunit ornigarneqarluartunik, aasarsiorfinnik imaluunniit tikeraarfigineqartartunik sapaatilluunniit akunnerisa naanerini alakkarneqartuartunik ineriartortinneqarnissaannut piukkunnartunik peqartuaannarpoq.
Ineriartortitsinermi kulturikkut oqaluttuarisaanermi pinngortitamilu erlinnartuutit ataqqineqarnissaat pingaaruteqarpoq. Aammattaaq kommuni pillugu pilersaarusiami aalajangersakkanut ilanngussat pingaarnersaasa ilaanniippoq.