Kommunip nunaqarfiini Aappilattoq kangisinnersaavoq. Nunaqarfik kangerlummiittumi Illua-ni qeqertaasamiippoq. Nunaqarfiup avannaata kitaata tungaanut kangerluullu tungaanut sammivii allat pingasut qaqqanik portusoorsuarnik assersimapput. Taamaammat nunaqarfiup allisarneqarsinnaanissaanut periarfissaqangaanngilaq.
2016-imi januaarimi nunaqarfik 108-nik inoqarpoq. 1800-ukkunniilli nunaqarfik Aappilattoq inoqarsimavoq. Qitiusumilli tunisassiorfiliornissamut atatillugu Nunap Isuani nunaqarfik 1922-mi niuertoqarfittut tunngavilerneqarpoq Silasiorfiup Prins Christians Sund-ip Aappilattumiit ungasissusia 65 km-iuvoq
Inuit illoqarnerlu
Aappilattumi innuttaqassuseq nikerartorujussuugaluarluni kigaatsunnguamik nikerarunnaariartorpasippoq. Piffissamilu pilersaarusiorfiusumi innuttaasut amerlassusaasa 100-nut aalaakkaasunngortinneqarnissaat naatsorsuutigineqassappat aalisarnerup ineriartornissaa apeqqutaassaaq.
Meeqqat inuusuttuaqqallu amerlanerungaatsiarneri peqqutaallutik 2016-imi nunaqarfimmi ukiorineqartut agguaqatigiissillugit 32-iupput, kujataani nunaqarfinnut allanut sanilliullugit appasittorujussuupput. Paarlattuanilli 65-it sinnerlugit ukiullit ikittuaraapput. Piffissami pilersaarusiornissami innuttaqassutsip aalaakkaasunngoreersimanissaa ilimagineqarpoq. Ukioqatigiillu ataasiakkaat eqqarsaatigalugit suli nikerangaatsiassapput.
Ilaqutariinnut ataatsinut arfarleriikkuutaanilluunniit Aappilattumi illuliortoqartarpoq. Illut pisoqaassusaat apeqqutaalluni pitsaassusaat annikinneruvoq. Taamatuttaaq illut ilaat mikisuararsuupput. Illut tamarmik kuuffinnut atassusiligaanngillat. Kisiannili amerlanerpaat kallerup inneranut atassusiligaapput. Illut amerlanerusut imermik kuuinnartulersorneqarnissaannut periarfissaqarpoq. Piffissami pilersaarusiorfiusumi amerlanerusunik inissiliortitertoqarnissaa ilimananngilaq. Piffissami pilersaarusiorfiusumi iluarsartuussisoqareerlunilu ussissaasoqareerpat illunik nutaanik ataasiakkaanik sanasoqartarnissaa naatsorsuutigineqarpoq.
Umiarsualivik inuussutissarsiornerlu
Aalisartoqarnermut, piniartoqarnermut, pisiniarfeqarnermut, atuarfeqarnermut kommunillu iluani nunaqarfiit sullissiveqarfiini annerusumik allaffeqarnikkut inuussutissarsiorneq aaqqissuussaavoq.
Aappilattoq namminerisaminik umiarsualivissaqqissumik peqarpoq. Umiarsualivik qajannaatsumik talittarfeqarlunilu umiatsiaaqqanut puttasoqarpoq.
Nunaqarfimmi aalisarneq ingerlalluarpoq. Taamaammat amerlanerusunik puttasulersuinissaq pisariaqarpoq. Aalisakkerivik 2012-miit 2014-imut nutarterneqarpoq kingornalu ammaqqinneqarluni.
Isertitat saniatigut natsersuarnik allanillu puisinik pinialunneq isertitsissutaasarpoq. Sumiiffimmi puisip amia tunineqarlutillu Qaqortumut ingerlateqqinneqartarput. Nunaqarfimmi qaleralinnik qeeqqanillu aalisartoqarnerusarpasippoq.
Nunaqarfiup avannaatungaani portusuuni qaqqasiornissaq takornarianit pissanganartinneqarpo.
Sunngiffik pisortallu sullissiveqarfii
Illut sullissiviit takuniarukkit nunap assinganiittut toorlugit takusinnaavatit
Aappilattumi B-30 illuni pisoqaanersaavoq. Illup pisoqaassusaa isikkualu eqqarsaatigalugit eriagisassaqqissuuvoq. Illu pitsaavallaanngilaq taamaammallu iluarsaanneqartariaqarpoq.
Illu Sullissivimmi errorsiveqarpoq. Taamatuttaaq uffarnissamut, kulturikkut sammisassaqartitsinissamut ataatsimiittarfittullu atorneqarnissaanut periarfissaqarpoq. Nunaqarfimmi nakorsiartarfik Namminersorlutik Oqartussat ataanniippoq.
Atuarfik nunaqavissunik atualertoqartarpoq. Atuarfik 1 – 7 klassimiit atuartoqarlunilu 50-inut inissaqarpoq. Ukiumi atuarfiusumi 2016-17-imi tallimat allatsipput, piffissami pilersaarusiorfiusumi atuartut amerleriarnissaat ilimananngilaq. Taamaammat piffissami pilersaarusiorfiusussami atuarfiup allilerneqarnissaa naatsorsuutigineqarani.
Pisiniarfik inissaqarluarluni ingerlalluarpoq. Piffissamilu pilersaarusiorfiusussami allilerneqarnissaa naatsorsuutigineqanngilaq.
Nunaqarfimmi tamanut sanaluttarfimmi umiatsiaaqqanik iluarsaassinissamut periarfissaqarpoq.
2007-imi qatserisartoqarfik iluarsartuunneqarlunilu allilerneqarpoq. Qatserisartoqarfimmiippullu motorinik ingerlatallit qatserinermi pumpet, qaputserutit kiisalu putsumut pulalluni qatserinermi atortut. Nanortalimmi brandinspektøri qatserisartoqarnermut aqutsisuuvoq
Aappilattumi teknikkikkut atortorissaarutit
Teknikkikkut atortorissaarutit takuniarukkit una toorlugu takusinnaavatit
Nunaqarfimmi nukissiorfik nunaqarfiup qiterpasissuaniippoq. Innaallagissiorfik 2015-imi atulersoq allisaavoq taamalu tunisassiorfimmut naammattumik pilersuisinnaassuseqarluni.
Avannaata kitaatungaaniit nunaqarfik imermik pilersorneqarpoq. Tassani sapusiaqarpoq. Maanngaanniit nunaqarfiup imeqarfia nutaaq 2015-miilli pilersorneqalerpoq, tassanngaanniillu imertartarfiit aamma imermik pilersorneqarlutik. Illut tamakkerlugit innaallagissamut tulluuttumik ikkuffilersorsinnaajumallugit erngup aqqutaa anneq annertussuseqartillugu, portussuseqartillugulu silissusiligaavoq.
Nunaqarfinnut aalajangersimasumik timmisartuussinermut atorneqartartoq qulimiguulinnut mittarfik nunqarfiup kujataata tungaaniippoq.
Aappilattumi qeqertaasap kujammut nuuani attaveqaasersuisoqarnikuuvoq.
Eqqaavik ikuallaavillu nunaqarfiup kangiata tungaaniipput. Eqqakkanut ilagitillugit anartarfiit puukui nunaqarfiup ikuallaaviani ikuallanneqartarput. Eqqagassalli annertunerusut eqqaavissuarmut katersorneqartarput. Arsakut eqqagassallu ikuallanneqarsinnaanngitsut asserneqarlutillu inissinneqartarput. Saviminernik eqqagassanillu toqunartoqarsinnaasunik immikkoortiterisinnaanissaq anguniarlugu immikkoortiterisarnerup pitsanngorsaasoqarnissaa kissaatigineqarpoq. Anartarfiit katersoriarlugit saleqqaarnagit eqqaavissuup eqqaaniittumut kuuffiliamut kuineqartarput. Imikoorutit salinneqaratik kussinertigut imaanut kuutsinneqartarput. Eqqagassat pinngortitamut ulorianarsinnaasut katersoriarlugit Danmarkimut nassiunneqartarput.
Arsaattarfik nunaqarfiup avannarpasissuata ilaaniippoq. Arsaattarfik iluarsaanneqassaaq. Aappilattumi marlunnik iliveqarfeqarpoq. Iliveqarfik pisoqaanerusoq nunaqarfiup avannaatungaaniippoq. Iliveqarfillu atuuttoq oqaluffiup avannaatunginnguaniippoq. Pisariaqartitsineq naapertorlugu oqaluffik allilerneqarumaarpoq.
Aappilattumi aqquserngit aqqusineeqqalllu ujaraaqqanik sanaajupput taakkulu nunaqavissunit aserfallatsaaliorneqartarput.
Qulimiguullit mittarfiat, orsussaassiviit aammalu imeqarfiit eqqaat innimigisassanik killiligaapput. Oqarasuaateqarfiup atortorissaarutai asserneqaqqusaanngillat, kiisalu eqqaavimmiit ikuallaavimiillu sanaartukkanut qaninnernut naammattumik ungasissuseqassaaq.
Imermik katersuiviit eqqaanniittut assiaqutit 2015-imi Pinngortitamut Avatangiisinullu Immikkoortortaqarfimmit nutaanik ilaartorneqarput. Nunami tatsit nalaanni sanaartortoqassatillugu allatigulluunniit suliaqartoqassatillugu killeqarfiusinnaasut eqqumaffigineqassapput. Killeqarfiit NunaGIS-imit ingerlanneqarput.
Nunaqarfiup ineriartortinnissaanut pilersaarut
Nunap ilusaa peqqutaalluni alllamik sanaartorfissaasinnaasumik ilanngussisoqarsimanngilaq. Illunik nutaanik sanaartornissamut pisariaqartitsilernermut pissutaanerpaapput illut ullutsinnut naleqqukkunnaarsimasorujussuullutillu aserfallassimasorujussuit. Illut sisamat; B-244, B-245, B-246 aamma B-596 katillugilli illut arfineq marluk isaterneqartariaqarput. Illulli allat soorlu katersugaasiviup nutarternissaa pisariaqarpoq.
Inissiaqarfinnik iluarsaassisoqarnerisiugut qanillisaasoqarnerisigullu, soorlu illunik uiguleriiaanik, ilaqutariinnut ataatsinut anginerusunik illuliortiternikkut nutaamik sanaartorfissaqalersinaavoq. Nunaqarfimmi utoqqarnut najugaqarfeqannginnera peqqutaalluni nutaanik utoqqarnut innarluutilinnulluunniit naleqqussakkanik najugaqarfiliortiternissap qulakkeerneqarnissaa pingaaruteqarpoq.
Nunaqarfimmi tunissassiorfiup ammaqqinneqarnissaanut annerusumik periarfissatuaagallartoq tassaavoq aalisartutut piniartutullu inuussutissarsiuteqarneq. Kiisalu nunaqarfiup avannaatungaani portusuunik qaqqasiorfissaqqissunik qaqqaqarnera pillugu – annermik takornariaqarneq eqqarsaatigalugu ineriartortitsisoqarnissaanut naleqqunnartuuvoq.